Nettihuijaukset – näin tunnistat ja toimit, jos tulit huijatuksi
Digihuijausten kirjo ja määrä kasvavat jatkuvasti, joten kokenutkin kännykän ja netin käyttäjä voi astua ansaan. Lue, kuinka välttyä nettihuijauksilta ja miten toimia, jos tulit huijatuksi.
Suomalaisista lähes 70 prosenttia on joutunut digihuijauksen tai huijausyrityksen kohteeksi, selviää Finanssiala ry:n teettämästä tuoreesta kyselystä. Yleisin huijaustapa on sähköposti, mutta huijatuksi voi tulla myös esimerkiksi tekstiviestillä, sosiaalisessa mediassa tai puhelimitse.
Digihuijausten takana voivat olla yksittäiset tekijät tai jopa kansainvälinen järjestäytynyt rikollisuus. Kyberrikolliset pyrkivät tavallisesti kalastelemaan henkilötietoja, pankkitilillä olevia rahoja tai pankki- tai luottokorttitietoja. Huijausten kohteita ovat sekä yritykset että yksityiset henkilöt.
Vältä huijatuksi tuleminen tunnistamalla tavallisimmat huijaukset ja niiden yhteiset piirteet.
Näin vältät digihuijaukset
Kyberrikolliset kehittävät uudenlaisia digihuijauksia jatkuvasti. Siksi paras tapa välttää huijatuksi tuleminen on jatkuva terve epäluuloisuus.
Yleisiä merkkejä digihuijauksesta ovat:
- Yllättävä, henkilökohtaiselta tuntuva yhteydenotto tuntemattomalta taholta.
- Supertarjous tai lupaus nopeasta rikastumisesta tai elämänmuutoksesta.
- Kiireen tuntu: vastaanottajaa hoputetaan toimimaan.
- Viestin sisältämät linkit, joita vastaanottajaa käsketään avaamaan.
Jos viesti, puhelu tai nettisivu herättivät epäilyksesi, muista:
- Älä tee hätiköityjä päätöksiä.
- Mieti, miksi juuri sinua lähestytään ja mitä sinulta todellisuudessa halutaan.
- Älä lähetä kuvaa passistasi tai henkilökortistasi tuntemattomalle taholle.
- Älä jaa maksukortti- tai henkilötietojasi muille.
- Suosi luottokorttia maksuvälineenä.
- Etsi yrityksestä tai toimijasta tietoa Googlesta ja keskustelupalstoilta.
Tunnista huijaus: 5 yleistä digihuijausta
1. Tietojenkalasteluviestit
Monet viralliset asiat, kuten pankkiasiat, hoituvat nykyään netissä. Ole kuitenkin tarkkana, jos saat sähköpostia vaikkapa pankista tai rahoituslaitoksesta. Joskus nettirikolliset nimittäin lähettävät tietojenkalasteluviestejä niiden nimissä.
Huijausviestissä uhria pyydetään tavallisesti toimimaan nopeasti ja kirjautumaan pankin tai rahoituslaitoksen palveluun sähköpostissa olevasta linkistä.
Tämän pitäisi soittaa hälytyskelloja. Pankki tai rahoituslaitos eivät koskaan pyydä sinua lähettämään tietojasi tai kirjautumaan palveluihinsa linkkien kautta. Älä siis avaa linkkiä tai syötä tietojasi linkistä aukeavalle verkkosivulle.
Jos et ole varma, onko vastaanottamasi viesti tullut todella esimerkiksi Santanderilta, voit varmistaa asian asiakaspalvelustamme.
2. Verkkokauppahuijaus
Löysitkö suositun brändin kengät tai aurinkolasit vieraasta verkkokaupasta ällistyttävän halvalla? Jos tarjous vaikuttaa liian hyvältä ollakseen totta, se on usein huijaus. Tilattu tuote voi paljastua halvaksi kopioksi, tai vaihtoehtoisesti tuotteita ei koskaan toimiteta.
Huijaussivustot on usein toteutettu hyvin uskottavasti. Älä siis anna sivuston laadukkaan ulkoasun hämätä. Merkkejä epäluotettavista verkkokaupoista ovat:
- asiakaspalvelun yhteystietojen puuttuminen
- yrityksen vajavaiset yhteystiedot, esimerkiksi katuosoitteen tai puhelinnumeron puuttuminen
- ainoastaan korttimaksun hyväksyminen
- vain osittain suomeksi käännetty sivusto
- URL-osoite, joka on hyvin lähellä jonkin tunnetun verkkokaupan URL-osoitetta
3. Romanssihuijaus
Rakkauspetoksessa ihmisten tunteita käytetään häikäilemättömästi hyväksi. Rikollinen lähestyy uhria usein seuranhakupalveluissa tai sosiaalisessa mediassa toiseksi henkilöksi tekeytyneenä. Tarkoitus on saada uhri rakastumaan tekaistuun profiiliin.
Jossain vaiheessa keskustelu siirtyy rahaan. Rikollinen voi pyytää uhria esimerkiksi lähettämään rahaa pankkitililleen lentolippuja varten. Rahaa ei kuitenkaan koskaan kannata lähettää ihmiselle, jota ei ole tavannut.
Myöskään tilisiirtojen tekemiseen toisen ihmisen puolesta ei kannata suostua. Pahimmillaan kyseessä voi olla rahanpesuyritys.
4. Sijoitushuijaus
Sijoitushuijarit houkuttelevat ihmisiä ostamaan esimerkiksi osakkeita, joukkovelkakirjoja tai bitcoineja. Usein sijoitushuijaus on somemainos, joka ratsastaa julkisuuden henkilön kuvalla. Sijoitushuijari voi lähestyä uhria myös sähköpostilla tai soittaa ulkomaalaisesta numerosta.
Muista, että rehelliset toimijat eivät tarjoa yhtäkkisiä raha- tai sijoitusneuvoja. Älä koskaan tee sijoituspäätöstä yllättävän puhelinsoiton, viestin tai mainoksen perusteella.
5.Tilausansa
Ilmaiset kuulokkeet lahjaksi kyselyyn vastaamisesta. Älypuhelin vain toimituskulujen hinnalla.
Jos sinulle luvataan jotain ilmaiseksi tai puoli-ilmaiseksi palkkioksi pienestä vaivannäöstä, ole tarkkana. Kyseessä voi olla tilausansa, jossa sitoudutkin pitkäkestoiseen tilaussopimukseen. Rikollinen voi lähettää sinulle laskuja tai veloittaa rahaa tililtäsi sopimukseen vedoten.
Ennen kuin osallistut netissä kilpailuun, vastaat kyselyihin tai tilaat ilmaisia näytteitä, lue tarkasti läpi sopimusehdot. Jos ne ovat vaikeaselkoiset tai niitä on hankala löytää, tarjoukseen ei välttämättä kannata tarttua.
Tulitko huijatuksi? Toimi näin:
Ota heti yhteys pankkiisi
Jos epäilet, että olet siirtänyt rahaa tai luovuttanut pankkitunnuksesi rikolliselle, ilmoita asiasta välittömästi pankkiisi. Jos maksukorttisi tiedot ovat joutuneet väärin käsiin, sulje kortit.
Aseta itsellesi luottokielto
Jos epäilet, että tietosi on varastettu, voit asettaa itsellesi luottokiellon positiivisessa luottotietorekisterissä. Näin rikollinen ei pääse ottamaan lainoja tai luottoja nimissäsi.
Tee rikosilmoitus
Tee digihuijauksesta rikosilmoitus poliisiasemalla tai poliisin nettisivuilla. Jos digihuijari vei sinulta rahaa, mahdollisuudet sen takaisin saamiseksi ovat valitettavasti heikot. Rikosilmoitus kuitenkin auttaa poliisia sarjoittamaan rikoksia: usein huijareilla on monia uhreja.
Ota yhteys yritykseen, jonka nimissä sinua huijattiin
Näin yritys voi varoittaa muita asiakkaitaan.
Apua ja tukea saat esimerkiksi Rikosuhripäivystyksestä ja Kuluttajaliitosta.
Vältä hakkerointi: toimi näin
Yksi digimaailman mukanaan tuoman kyberrikollisuuden muoto on hakkerointi, jossa rikollinen tunkeutuu laitteeseesi tai käyttämääsi palveluun luvatta. Hakkerin tavoite voi olla uhrin vakoilu tai tämän henkilökohtaisten tietojen varastaminen.
Epäilyttävä toiminta laitteella tai palvelussa paljastaa hakkerin. Jos puhelimeesi on ilmestynyt sovellus, jota et muista ladanneesi, puhelimesi on ehkä hakkeroitu. Jos et pääse kirjautumaan käyttäjätilillesi palvelussa, se voi olla merkki siitä, että vieras taho on ottanut tilin haltuun.
Kun epäilet hakkerin iskeneen laitteellesi tai käyttäjätilillesi, toimi näin:
- Ilmoita hakkeroidusta käyttäjätilistä palveluntarjoajalle välittömästi.
- Jos käytät samaa salasanaa muissa palveluissa, vaihda ne nopeasti. Jatkossa käytä aina eri salasanaa eri palveluissa.
- Suosi vahvaa salasanaa, joka on pitkä ja sisältää pieniä ja isoja kirjaimia, numeroita ja erikoismerkkejä.
- Ota käyttöön kaksivaiheinen tunnistautuminen palveluihin kirjautumisessa.
- Päivitä tietokoneen ja kännykän ohjelmisto säännöllisesti.
- Skannaa puhelin tai tietokone antivirusohjelmalla mahdollisten haittaohjelmien varalta. Käytä jatkossa virustorjuntaohjelmaa.
- Poista epäilyttävät ohjelmistot laitteeltasi heti.
- Palauta laitteen tehdasasetukset. Näin pääset eroon haittaohjelmista. Huomaa, että menetät samalla muitakin tietoja.
- Ilmoita hakkeroinnista Kyberturvallisuuskeskukseen.
